Kommuunilaiset terveise olumppialeiriltä vuosipäivänä!

Tervehdys toverit!

Ajattelimme vähän tehdä yhteenvetoa ylihuomenna päättyvästä olumppialeiristämme täällä Teneriffan lämmössä ja lisäkis minä Tuomas ajattelin purkaa tuntojani tänään vuosipäivänäni tällä kommuunimme blogissa.

Ensin vähän olumppialeiristä!

Aloimme Sampon kanssa miettiä yhteistä harjoitusleiriä Teneriffalle jo viime syksynä ja ajankohdaksi valikoitui tammi-helmikuun taite. Lopulta leirivahvuuteen liittyi myös Sini Kiiski, sekä Tuomaksen isän Raimon matkassa uudelleen uraansa aloitteleva 23 vuotias Jeremias Vuori.

Laukut pakattiin ja matkaan haettiin vauhtia Helsingin ruhtinaan Eino-Pekka Pankkosen sohvalta. Sampo risti leirin olumppialeiriksi ja siitä alkoi taas kaksikon yhteinen matka kohti kultaisia keihäänkaaria! Ensiviikko nautittiin kesäisestä kelistä ja maltettiin pitää harjoituksissa vielä tehot kurissa. Molemmilla kommuunisteillä leirin painopisteenä oli päästä tekemään hyvää heittoharjoittelua ja pitää tehot kurissa salin puolella. Tätä kautta alkoi myös irtiotto parantua ja Sampo kunnostautui erityisesti loikkapaikalla ja Tuomas kuulanheitoissa. Kauden parhaita paranneltiin puolin ja toisin ja ennätyspituudetkin lähenevät askelaskeleelta. Heittopaikalla Tuomas aloitti räväkästi ja Sampolla oli vähän takkuisempaa. Yhteistuumin alettiin kehitellä olkapään seudulle lisää liikettä muutamalla spesiaalimmalla liikkeellä ja Yegon nimikkobiisiä kuunnellen juutuubista.

Lepopäivänä vuokra skoodan nokka suunnattiin Teiden rinteille ja parissa tunnissa oltiinkin jo kolmessa ja puolessa kilometrissä muistelemassa miltä se pakkanen tuntuu. Muuten aika on vierähtänyt melkoisen tehokkaasti hotellilla pötkötellessä ja youtuben ihmeellistä maailmaa selaillen.

Toinen viikko toi tullessaan vähän pilvisempää ilmamassaa teiden rinteillä ja hetken jo pelkäiltiin noinkohan miesten pinnoite jäi pun.. ruskettumatta. Loppuviikosta saatiin kuitenkin taas parempaa keliä ja ruhot alkoivat mukavasti sulaa lämmössä. Testipaikoilla kyettiin vielä kehitykseen ja viimeiseen heittoreenissä katsastettiin leirin herruus. Valtikkaan tarttui tällä kertaa vahvimmin Sampo joka ampui reilun metrin Tuomasta pidemmästi. Molemmat vammoista kärsineet kommuunin kasvatit poistuivat siis tänään heittopaikalta hymyssä suin. Huomenna otetaan vielä miehestä mittaa kolmen eri kuulanheiton mittelössä ja iltapäivällä touhutaan kukin missäkin. Tiistai aamulla vielä bodaillaan ja sitten startataan koneet kohti kotia.
 -Tuomas&Sampo

Mikä ihmeen vuosipäivä?

7.2.2015 leirini Etelä-Afrikassa päättyi tällaisiin tunnelmiin

Tänään heitimme kohtaloa uhaten Sampon kanssa Teneriffan leirin viimeisen heittoharjoituksen ja heittopaikalta poistui kaksi hymyilevää herrasmiestä. Aikataulussa ollaan.

Kulunut vuosi on ollut minulle urani vaikein, mutta samalla tietyllä tapaa inspiroivin. Kun akillesleikkauksen jälkeiset leikkaushaavan infektiot ja antibioottikuurit oli voitettu kanta alkoi ankara kuntoutusjakso. Välillä mentiin pari askelta eteen ja taas askel taakse, mutta pikkuhiljaa homma eteni. Kesällä saatiin piikkaria jo jalkaan ja päästiin vähän keihään varteenkin. Kesällä piti alkaa kehitellä uudenlaisia treenimetodeja ja värkkäillä jos jonkin näköisiä harjoituskeinoja, joilla hommaa saataisiin vietyä jatkuvasti mahdollisimman hyvin eteenpäin. Samalla pystyttiin parantamaan entisestään vartalon hallintaa esimerkiksi telinesalissa ja keskittymään heikkouksiin. Opintojen loppuunsaattamiseen muodostui nyt kesällä hyvä mahdollisuus ja siitä suuret kiitokset kommuuninkin tärkeimmälle mahdollistajalle Pajulahden urheiluopistolle, jonne tein kesän aikana opinnäytetyöni. Nyt helmi-maaliskuulla on siis tulossa tradenomin laput kouraan, kun viimeisen verkkokurssin vielä suoritta alta pois. Niin kesä vaihtui syksyyn ja syksy talveen. Fysiikkaharjoittelu saatiin hyvissä ajoin syksyllä käyntiin, mutta salinkin puolella pidettiin kilojen kanssa vähän jarrua päällä ja panostettiin aiempaa enemmän ketteryyteen ja taitavuuteen. Tämä näkyy yhä voimaominaisuukissa varsinkin vetoliikkeiden kiloissa, mutta nyt on tarkoitus ottaa voimakuuria parisen kuukautta että saadaan ukkoon vähän tehoja lisää. Heittoharjoittelussa ollaan edetty vaihe vaiheelta ja jalka alkaa toimimaan harjoitus harjoitukselta paremmin ja paremmin. Mitään peikkoja ei jalan kestämisen suhteen ole jäänyt.

Talven edetessä ja varsinkin leirillä ollaan myös tehty ominaisuustestejä ja niitä vertaillessa aiempiin ja vaikkapa vuoden takaisiin ennen vammaa olleisiin ominaisuustasoihin voidaan todeta että melko hyvin ollaan silläkin puolella jo retkellä mukana. Eniten jalka vaikuttaa vielä kovissa juoksuvedoissa sekä loikkapaikalla, joskin loikissakin ollaan päästy jo osittain lähes viimevuotiselle tasolle. Kuulanheitoissa liikutaan lähes samoissa mitoissa kun vuosi sitten ja pään yli eteen heitto on jopa lähellä kaikkien aikojen ennätystasoa jo tässä vaiheessa talvea! Huomenna vielä Sampon kanssa pyritään lyömään kauden kärkiin tiukan kisan saattelemana lisä senttejä ja kymmeniä senttejä!

Entäpä sitten ne heiton metrit. Tänään keihäs lenteli siis leirin pisimmät kaaret. Viime vuoden Afrikan leirin pisimmästä heitosta jäätiin metrin parin päähän, joten vielä viime vuotta ja varsinkin ennätystasoja perässä olevaan fyysiseen tasoon nähden voidaan todeta että kesää ajatellen aikataulussa ollaan!

Siispä näin vuosipäivänä kuluneesta vuodesta täytyy jo tässä vaiheessa heittää muutamat erityiskiitokset tottakai lähipiirille, joka on minua jaksanut ja avustanut, koko valmennustiimille, jotka ovat hommaa olleet eteenpäin viemässä, kuntoutuksesta vastaavalle fyssarilleni Sallisen Tuomakselle sekä akilleksen kuntoon parsineelle puukkojumalalle Ilkka Tulikouralle, sekä viimeisimpänä muttei vähäisimpänä kommuunitovereilleni jotka ovat seuranani leikkauksistaan toipuneet!
Vielä on matkaa, mutta ei enää ihan niin paljon! :)

Portugalin leiri pakettiin ja kotio!

Heipsulivei rakkaat lukijat!

Viimeinen harjoitusviikko Portugalissa oli lämpötiloiltaan kuumin. Lämpötila huiteli parhaimmillaan jo lähellä 30 astetta. Lassin suunnitelmat olivat hieman rukkautuneet loppuleirin osalta uuteen uskoon sairastelun takia, mutta Tuomas pääsi tekemään leirin alusta loppuun suunnitelmiensa mukaan.

Manantai aamupäivällä Lassi teki juoksuharjoituksen ja piipahti loikkapaikalla. Ennätys kirjattiin tällä kertaa 2 asekeleen vauhdin 5loikassa. Iltaan oli sovittu kuulatesti, joihin kaksikko asteli ennätykset mielessä kämppiksensä Ruusun Villen kanssa. Lassi testasi pään yli taakse ja alta eteen heitot 5kg kuulalla ja Tuomas pään yli taakse, sekä eteen 4kg kuulalla. Heittopaikka oli valittu sen mukaan että nurmelle pystyi heittäytymään kunnolla perään. Ja tavoitteeseen pääsivät molemmat varsin mukavasti. Tuomas paransi PYT ennätyksensä nelosella lukemiin 25.82 ja Lassi vitosella 24.42 sekä AE ennätyksen tulokseen 20.95. Lisäksi rajusti kisattiin taakse päin 7kg kuulalla Lassin vieden voiton tuloksella 18.90 Tuomaksen 18.88 vastaan. PYE heittoon Tuomaksella ei enää paukut riittäneet ja tulokset olivat vaatimattomia.

Tiistaina aamupäivällä Tuomas lepäili ja Lassi lähti salille voimistamaan jalkaosastoaan. Illalla Tuomaksella oli edessä tempaustesti ja Lassilla keskivartaloa ja olkapääpumppailua. Tempaus romut tuntuivat jo verryttelyissä tällä kertaa raskailta ja vaikka ennätys paranikin kilon verran 105 kiloon ei Tuomas ollut tulokseen kovin tyytyväinen. Alkoi ilmeisesti pitkä leiri jo pikkuhiljaa tuntua varsinkin jaloissa. Testailujen jälkeen vielä kevyttä kyykkäilyä ja peruspyörimistä salilla, jonka jälkeen taas saunaosaston kautta illalliselle tutun ja turvallisen kaavan mukaan.

Vappuaaton iltapäivään oli sovittu poikien kesken 3-tassu kisa metrin tasoituksella ja psyykkaminen aloitettiin jo heti aamulla. Aamupäivällä Tuomas heitti kuntopalloa ja Lassi lähti heittopaikalle testaamaan parin viikon tauon jälkeen miltä heittäminen tuntuu, mutta kipeytynyt käsi ei kuitenkaan vielä kestänyt täysipainoista heittämistä. Muuten kyllä harjoittelemaan pystyy ja nyt Suomessa onkin sitten lisätutkimusten aika, että nähdään missä vika ja mitä jatkotoimenpiteitä se vaatii. Iltapäivän loikkakisaan lähdettiin rajun suunsoiton säestämänä, mutta se loppui lyhyeen Tuomaksen osalta jo ensimmäisen kevyen verryttelysuorituksen jälkeen. Jalat, jotka olivat olleet hukassa jo tempauspaikalla tuntuivat kadonneen entistä kauemmas. Lassi sen sijaa esitti jo verryttelyhypyistä alkaen vakuuttavia suorituksia. Lopulta Lassi paukutti tiskiin ennätyksensä 10.55 Tuomaksen jäädessä itselleen keskinkertaiseen tulokseen n.920. Treenin päälle Tuomas kävi vielä hieronnassa ennen kuin alettiin porukalla viettää vappua. Vappua vietettiinkin tällä kertaa Monte Gordossa, jonne 6 hengen ryhmällä tehtiin iskuhyökkäys tapaamaan muita suomalaisurheilijoita.

Torstaina vietettiin ansaittua lepopäivää auringosta nauttien ja ladattiin akkuja loppuleirin koitoksiin. Perjantaina Tuomaksella oli määränä tehdä leirin viimeinen heittoharjoitus ja Lassilla vuorostaan testata tempauskuntoaan. Tuomaksen tavoitteena oli kihun mittausten jäljiltä tehdä kevyt heittoharjoitus ajatulsella "pisteenä taivaalle" eli minimoida ryntökulmia, jotka mittauksissa olivat melko suuria. Jalat taas olivat hieman hukassa, joten vauhdit ja heittomäärät pidettiin melko vähäisenä. Lassi sai puolestaan salilla kokea leiriväsymyksen jääden tempauksessa myöskin 105 kiloon. Illalla pakattiin enimmät kamat jo valmiiksi kasseihin, koska lauantaina olisi edessä vielä yksi harjoitus ja lähtö klo 15 kohti lentokenttää.

Viimeisenä leiriaamuna päätettiin leirin vanhemman kaartin kanssa järjestää aamukirkon yhteydessä leirikaste keltanokille. Aurinkoisessa kelissä leiriläisten kastehetkeä seurasi mielenkiinnolla myös suuri joukko aamupalalla olleita muita ihmisiä. Tuomaksella oli edessä rinnallevetotesti mielessä ennätyksen siirtäminen 1,5markkaan, mutta hän ei ollut viimeisen viikon tekemisen perusteella kovin vakuuttunut lähtiessään aamupäivällä salille nostamaan. Verryttelyiden jälkeen hän olikin kuitenkin taas kuin uusi mies. Virtaa täynnä ja nostaminen tuntui hyvältä. Lopulta ennätys parani 145 kilosta neljä kertaa. 147,5, 150 152,5 ja 155kg kääntyivät kaikki ensiyrittämällä rinnalle saaden taas kerran ukon suupielet ylöspäin. Tuomaksen osalta leiri voidaan kirjata todella onnistuneeksi ja mikä tärkeintä kerrankin ilman loukkaantumista kotiin! Lassi käytti viimeisen päivän podailuun ja lihaksikkuutensa maksimoimiseen, sekä pingiksessä dominoimiseen.

Paluumatka sujui ongelmitta ja noin klo 6 seuraavana aamuna lyötiin päätä tyynyyn. Sunnuntai kuluikin mukavasti väliin jääneitä salkkareita katsellessa. Näin oli Portugalin leiri vuosimallia 2014 kommuunin osalta saatu päätöksen ja edessä on tärkeät viimeiset viikot ennen kisakauden alkua. Mikäli Lassin kädestä ei löydy suurempia vaivoja kilpailukausi aukeaa näillä näkymin molempien osalta vielä toukokuun puolella, mutta kisasuunnitelmista enemmän sitten myöhemmin!

T:kommuuni

 ps. lihashuolto pelaa edelleen niinkun videolta näkyy

Portugalista jälleen - Turistiretki maailmanloppuun, kuumeilua ja hirmukuntoisia keppijormia

Tervepä, terve, terve, terve, terveeeee!

Viikko sitten Tuomas ja Lassi haikein mielin hyvästelivät siis ensimmäisen kahden viikon leiriseuralaiset, sekä Adriana hotellin ja siirtyivät viettämään leirin jälkipuoliskoa tutussa ja turvallisessa Alfa mar hotellissa. Tuomaksen valmentaja-isä Raimo saapui myös jo perjantaina seuraamaan poikansa harjoittelua seuraavan 9 päivän ajaksi.

Edessä oli harjoituksellisesti kevyempi jakso. Sunnuntai ja maanantai olikin molemmilla pojilla lepoa ja suunnitelmaksi olikin otettu suunnata Raimolta ryöstettyn vuokra-auton nokka kohti maailman loppua eli Portugalin lounaiskärjessä sijaitsevaa Sagresin kaupunkia.  Tämän Ponta de Sagres-niemen kärjestä Henrik Purjehtia lähetti löytöretkeilijöitä 1400-luvulla tutkimusmatkoille Afrikan ja Intian rannikoille. Silloin Sagresia pidettiin vanhan maailman, Euroopan, loppupisteenä ja siitä eli legendoita maailman lopun kaupunkina Euroopassa. Nykyisin Sagresia voi yhä kuulla kutsuttavan lempinimellä End of the World.

Keli oli lähtiessä pilvinen ja luvassa oli leirin ensimmäinen sadepäivä. Menomatkalla suunnittelimme käyvämme hieman ostoksilla, mm. Foot locker kaupassa Portimaossa, joka lopulta löytyi pienehköjen pyörimisien jälkeen. Matkan aikana vettä satoi välillä kaatamalla, mutta se ei seikkailijoita haitannut. Tavoitteeksi oli myös lähtiessä asetettu, että Sagresissa käydään uimassa, oli keli mikä hyvänsä! Iltapäivästä saavuimme päämäärräämme ja kävimme pällistelemässä paikallisia upeita linnoituksia, sen verran mitä ilmaiseksi pääsi ja aloimme etsimään paikallista uimarantaa. Olimme tietoisia, että alueen rannat ovat surffareiden suosiossa ja halusimme vähän nähdä myös näiden aallollaratsastajien taidonnäytteitä. Lopulta päädyimmekin sitten kahtena maksiimaalisen turistin näköisenä Jonnena kymmenien märkäpukuisten surffareiden sekaan polskimaan. Paluumatkaa lähdimme taittamaan nopeinta mahdollista reittiä moottoritietä pitkin, koska kellokin oli jo viisi iltapäivällä. Lassi kartturina löysi varman "oikoreitin" loppumatkasta ja kuten arvata saattaa taas kerran tuli nähtyä vähän lisää Portugalia, tälläkertaa vain noin 30km ylimääräisen lenkin tehneinä... Palattuamme pääjoukko suomen urheiluliiton leiriryhmästä oli myös saapunut jo paikalle ja asttunut majoittumaan. Kämppikseksi bungalow kämppäämme saimme loppujaksolle tutun ja turvallisen veijarin Ville Ruusun. Toisena lepopäivänä käytiin vähän kentän kulmalla katselemassa miten suomesta saapunut porukka harjoitteluaan aloitteli ja vaihdettiin viimeiset kuulumiset kotiutuvien Islantilais-heittäjien kanssa.

Tiistaina palattiin sorvin ääreen Tuomaksella mielessä loppuviikkoon suunniteltu leirin kovin heittoharjoitus ja Lassilla tavoitteena rakentaa viimiselle viikolle vielä hyvä heittoreeni. Aamupäivällä paukutettiin kuntopalloa ja illalla touhuiltiin salilla. Unta kuulaan ja kohti seuraavaa harjoituspäivää. Keskiviikkona Lassi kuitenkin alkoi tuntea itseään huonovointiseksi ja aamunverryttelyreenin jälkeen myös kuumeiseksi. Tuomas heitti aamulla kuulia, ja joutui tosissaan kaivelemaan, että sais jalkansa hereille niin että saisi heitettyä edes kohtuulliset tulokset. Ei siis ennätyksiä tällä kertaa. Illalla olikin tiedossa vaan lenkkeilyä ja liikkuvuutta ja hieronta liiton ryhmän mukana tulleen Petri Kukkamäen pöydällä.

Torstaina taas huilailtiin, Lassi kuumeisena ja Tuomas heittoon valmistuen. Perjantaita Tuomas oli odottanut kun kuuta nousevaa viikon takaisen vuoden huonoimman heittoharjoituksen jäljiltä. Aamulla verryttelyssä jalat eivät vielä kovin hääviltä tuntuneet, mutta illalla heittopaikalle asteli vireä turkulainen. Ronssi-Ruuskanen viimeisteli juuri heittojaan komeilla kaarilla, jonka päälle oli mukava alkaa itse laukomaan keppiä taivaalle. Kilpa ja huippu-urheilun tutkimuskeskus suoritti, samalla lähtöparametrimittauksia joten heitoista saataisiin myös vertailupohjaa aiempiin suoritettuihin mittauksiin. Tuomaksen heittovire tuntui taas löytyneen josta kieli jo verrytelyn yhteydessä heitetty uusi paikaltaanheitto ennätys. Harjoitus päättyi kahteen teknisesti todella hyvään suoritukseen, jotka mitoillaan saivat kommuuni nuoren suupielet kääntymään kohti taivasta. Aletaan olla oikeilla jäljillä! Alkuvauhdissa on vielä varaa kiristää ruuvia kunhan heitto vaan saadaan pysymään kasassa. Lassin olo ei vieläkään ollut paras mahdollinen, joten päivä kului lepäillessä, niinkuin vielä lauantaikin.

Lauantaina Tuomaksella oli aamulla keskivartalovoima ja huoltava harjoitus, samalla herätellen illan kovempaan voimaharjoitukseen. Taas salilla nostettiin romua ennätyskiloja, tällä kertaa enemmän kuin koskaan ennen nousi rinnalle vetopukeilta, tanko polven päällä, yhteensä 140 kilua. Tietänee hyvää ensiviikon tositestejä ja lattianostoja ajatellen! Illalla vielä kevyt jalkojen läpikäynti Kukkisella ja Urrilan Matin psyykkaukseen muun ryhmän ohella. Sunnuntaina vihdoin Lassikin alkoi osoittaa tervehtymisen merkkejä ja aamupäivällä käytiin hieman ulkoiluttamassa frisbeetä lähipusikoissa. Tuomas vietti siis lepopäivää ja Lassi lähti nyt vielä iltapäivällä salilla potkimaan karstoja pihalle sairastelujen jäljiltä, jotta huomenna pystyisi jo suorittamaan täysipainoisen harjoituspäivän.

Jos alkavat kommuunin veljet olla viimeistä silausta valmiita keihään kisoihin on sitä todentotta muukin Suomen keihäskatras. Leirillä on jo tähän asti todistettu upeita suorituksia, mikä tärkeintä juurikin heittopaikalla useamman heittäjän toimesta. Kilpailu jäljellä olevista EM-kisapaikoista tuleekin olemaan jälleen kerran ainakin ennakkoasetelmien valossa todella rajua, eikä varmasti vähiten niitä himoitse myöskään kommuuniheittäjät.



Todettakoon vielä, että viikko sitten julkaisemmamme uusin videomme spjutmagasinet on jo viikossa noussut yhdeksi katsotuimmistamme youtube pätkistä, mikäli se siis on jäänyt jollain käsittämättömällä tavalla näkemättä käyhän vilkaisemassa se yllä olevasta linkistä! ;) 

T:Kommuunistit

Tarinoita Kommuunista

Hola senioritas

Jälleen on tullut aika kommuunin nuorimman ja melkein komeimman vuoro kirjata mietteitään. Portugalin leiri saatettiin jo päätökseen viime sunnuntaina ja ehtihän tuossa syömään hiukan synttärikakkuakin! Mutta tosiaan poijjat saa kertoa enemmän Portugalin tapahtumista, niin meikäläinen pysyttelee fiilis puolella palaten ehkä hiukan aikaa taaksepäin tullen sieltä kohti kesän haasteita pienenä tarkkailijana.
                             Olipa kerran päivä kommuunissa tuossa tammikuun loppupuolella, siellä heräili Panda uniltaan ja aloitti päivän normirutiineilla, joihin tietenkin kuuluu kahvinkeitto ja aamupala. Siinä aamukahvia juodessaan Panda mietiskeli ’’Kylläpä on polvi jumisen tuntuinen. No mutta senhän on pakko johtua eilisestä jalkojen voimaharjoituksesta.’’ Siinä sitten Kommuunin oma Kissakarhu sattui kävelemään peilin ohi katsoen siihen. Ihailtuaan hetken sota arpiaan ajatteli hän kuinka onnekas onkaan kun leikattu olkapää kuntoutui mahtavaa tahtia ja kesän suhteen odotuksen näyttivät jo valoisalta! Niin kuin monesti aiemminkin… Eipä mitää polveen puukkoa ja kepeillä kotii. Siihen kun vielä lisättiin pitkään vaivannut vasemmankyynerpään limapussinpoisto, niin paketti kohti kesää alkoi olla valmis. Tietenkään vasenkyynerpää ei suostunut paranemaan kerralla, joten mentiin puukolle uudestaan ja tällä kertaa tultiinkin pois pumppu kädessä joka imi nesteitä pois kyynerpäästä. Eihän siitä ollut kuin viisi kuukautta kun olin kailottanut ettei enää yhtään leikkausta ja kesällä kulkee. Mutta nyt niitä tuli 3 lisää, it happens. Sukulaiset laittoivat jo viestiä että nyt vaikuttaa vaaralliselta ja plaa plaa plaa ne normaalit mietteet. Ei kiinnosta. Sanoin heillekkin, niin kuin kaikille muillekki, että loppuun asti mennään vaikka välillä näyttäisikin kuinka pahalta vain.
                             Tähän väliin Kiitos Tuomas, Lassi, Sampo, Leo, Teo, Eikka, Perttu, Jani, Jani jnejnejnejne. On se vähän erilaista kun on urheilijat jotka on kokenut samaa vieressä tukemassa.
                             Mutta joo kesään nähden rupesi vaikuttamaan hiukan heikolta, mutta lääkäri Ilkka Tulikouran toteamus ’’Ennätys löydään tauluun, ei hätää’’, Loppukesästä tosin vasta kisaamaan, mutta parempi se kuin ei koskaan. Pitää vain huolella ottaa jokainen päivä, harjoitus ja metri eteenpäin. Btw, SB reeneissä 41m60cm!
                             Eiköhän sitä olla itketty jo tarpeeksi kuinka on synkkää ja vammasta. Portugalinleiriin, mistä olette tai ette jo lukeneetkin aiemmissa blogeissa. Leirin lähtökohdat oli kyllä erilaiset kuin yleensä. Normaali järjestys on että kuntoutetaan syksyllä ja hajotetaan paikkoja kevät ja kesä. Mutta nyt päästiin lämpöiseen kuntouttamaan, jossa maisemat ovat ehdottomasti paremmat! Jaarittelua etureisikoneen käytöstä voisi tehdä vuoden, tai siitä miten venäläiset yleensä sen valtaavat, mutta minulla on ollut enemmän aikaa kuin koskaa katsoa mallia vähän muilta kommuunilaisilta. Jotenkin on ehkä ollut mukavaakin keskittyä Tuomaksen ja Lassin tekemiseen. Molemmilla tekeminen on nuossut jotenkin vielä korkeammalle tasolle.
                             Tuomas jo viimevuonna teki asiat loistavasti minkä nyt metreissä huomasikin. 9m recordiin lisää puhuu puolestaan, mutta jotenkin haastavan selkäleikkauksen jälkeen mies näyttää lyöneen lisää pökköä pesään. Välillä kun tekemistä kattoo ajattelee että tuolta se 85m tuloo. Ellei enemmänkin! Tietenkään ihailua ja innostusta ei toisten tekemisestä saa näyttää vaan pitää todeta.. Paska…… Ei mihinkää…. Heittäisit kovempaa. Mutta ehkä välillä pitää kehuakkin. Tietenkään kaikki reenit ja heitot ei kulje. Hyvät ensimmäiset 1,5viikkoa Portugalia ja Tuomas heittää alkuvauhdin kanssa 58m.. hahahaa kyllä hauskuutti. (Ei ollut reenin pisin).
                             Sitten Lassiin. Valmentaja vaihtui ja miehen ilme muuttui täysin reeneissä. Ennen kieltäytyvänä hevosenakin tunnettu Lassi on muistuttanut koko talven minun silmään enemmänkin avointa kengurua. Lassin tyyliin tietenkin aina pitää olla pientä vaivaa, mutta silti hiukan jopa pelottaa minne mies voikaan heittää sen päivän osuessa kohdalleen. Heitto on muuttunu, juoksu parempaa kuin koskaan, voimat kehittyy, no pingiksessä oli rajua takapakkia tai sitten muut vaan ottaa kiinni, ainoa uhka on loukkaantumiset. Mutta ei hätää Lassukka osaa ehkäistä. Uskoisin että viime EM-kisojen varamies heittää tänä kesänä Zurichissä. Sanoisin jopa että voitte lyödä rahaa siihen kiinni, mutta viimeksi kun kommuuni antoi vinkkejä vedonlyöntiin, niin kaikki menettivät rahansa.
                             Poikien kisakauden avauksista ei ole mitään käryä, mutta kunhan loppuleiri sujuu suunnitelman mukaan. Sanoisin että enemmän kuin valmiina ollaan jo aikaisin! Omalla kohdalla en pidä kiirettä, mutta alustava kilpailusuunnitelmat menevät varmastikkin heinä/elokuulle. Mutta hei eihän tässä ole kuin aikaa, vielä ei edes aikuisissa kilpailla. No worries.

                              ATAA blogi by GoldenTitaniumJuggernautPanda

Perustuubaa Portugalista

Taas on aika kulunut tiimalasissa muutaman päivän verran ja voi että kuinka paljon kommuunin pojat ystävineen ovatkaan saaneet aikaan täällä Portugalin maalla. Sunnuntaina pojilla oli voimapäivä ja siihen kuului kaikilla voimaharjoitus, Lassilla jopa kaksi. Aamupäivällä Lassilla oli vuorossa jalkavoimaharjoitus, joka sisälsi pääliikkeinä etukyykkyä ja yhdellä jalalla kyykkäilyä. Tuomas jumppaili keskivartaloa ja kokeili myös miten vastaveto kulkee ja kulkihan se. Tuloksena oli leirin pohjat eli 120kg kolahti räväkästi penkin alalaitaan. Iltapäivällä Lassi puolestaan teki huoltavia voimaliikkeitä olkapäille ja keskivartalolle.  Päivän päätteeksi Lassille ja Tuomaksella oli vuorossa laitilalainen käsittely. Tarkemmat yksityiskohdat jääköön tässä yhteydessä mainitsematta. Poikain ollessa salilla Tuukka kävi ottamassa leirin toisen heittoharjoituksen. Polven takia heittäminen pitää suorittaa paikaltaan ja jalat rinnakkain , mutta pystyypähän korjaamaan käden liikettä ja heiton loppua, varsinkin kun taustalla kummittelee 6,5 kuukautta sitten leikattu olkapää. Mutta tosiaan harjoitus sujui mainiosti ja kevään pohjille lyötiin rajut lukemat 36m40cm!

Maanantaina kaikilla oli vuorossa leirin toinen lepopäivä, eikä se poikennut edellisenä lepopäivänä hyväksi havaitusta kaavasta. Ohjelmassa oli siis auringossa makoilemista, nukkumista ja ostoksilla käyntiä.  Akut olikin hyvä saada ladattua, sillä seuraavana päivänä Tuomaksella oli luvassa heittoharjoitus ja muillakin kova treenipäivä.

Tiistaina Tuomas keskittyikin illan heittoharjoitukseen ja suoritti aamulla vain kevyttä (t)verkkailua. Lassilla ja Tuukalla oli jälleen vuorossa saliharjoitus. Lassilla liikkeet olivat tällä kertaa lajivoimaliikkeitä, kun taas Tuksu keskittyi jalkopäähän.  Harjoituksessa hiki lensi ja lihakset saivat namia oikein olan takaa.  Tuomaksen heittoharjoitus sujui ongelmitta. Kovaa ei Tuomaksen tarkoitus ollutkaan heittää vaan tavoitteena oli saada rentoja heittoja hyvällä tekniikalla. Tekniikka pysyikin hyvin uomassaan ja jopa Latvian 90 metrin keihäshirmu katseli kauniita keihään kaaria huuli neliönä. Lassi jätti suunnitellut kevyetkin heitot tekemättä pienen kyynärpääkivun takia ja keskittyi keihään kanssa juoksemiseen. Tuukka käveli keihäspaikalle venyttelemään ja katselemaan kateellisena muiden suorittamia vauhtiheittoja.

Keskiviikkona eli tänään kuulanheittopaikalla suoritettiin titaanien taistelu, kun Eino-Pekka oli uhonnut voittaa Tuomaksen pään yli eteenpäin neljän kilon kuulalla suoritettavassa kuulanheittoliikkeessä. Aivan ei Eino-Pekan uho käynyt toteen vaan Tuomas leikitteli tilanteella voittaen taiston noin puolen metrin erolla. Kuulanheittopaikalla suoritettiin myös pään yli taaksepäin heittoja viiden kilon kuulalla. Sekä Lassi että Tuomas paransivat tuloksiaan edelliseltä viikolta muutamia senttimetrejä. Tuukka ei vielä pysty ottamaan osaa mittelöihin vaan tyytyi heittelemään kuntopallolla polven periksi antamia liikkeitä 540 toistoa. Hirveä määrä!  Iltapäivän harjoitukseen lämmittely suoritettiin paahtavassa auringonpaisteessa pelaamalla piiz volleytä.  Lämmittely osoittautui hyväksi, sillä Lassi ja Tuomas tekivät kovan punttiharjoituksen menestyksekkäästi. Lassi sai aikaan uuden ennätyksen tempauksessa 3x100kg ja Tuomaskin nosti rinnalle pukkien päältä kaikkien aikojen parhaan tuloksensa 135 kg.  Tuukan punttiharjoitus koostui suurilta osin erilaisista keskikehonrakennusharjoitteista.

Tuukalla ja muilla mukana olevalla rytmiryhmällä leiriä on vielä jäljellä muutaman päivän verran ja sen jälkeen koittaa taas arki keihäskommuunissa. Tuomas ja Lassi jäävät nauttimaan vielä Portugalin auringosta ja upeasta ruokatarjonnasta kahdeksi lisäviikoksi. Loppukevennyksenä pätkä, kuinka lihashuolto hoituu paremmin yhteistyönä!

Missä palmupuut on puita vain...

Töttöröö! Taas on muutama päivä kommuunikloppien etelän eloa takana. Kelit ovat jatkuneet erinomaisina ja kuullottaneet suomalaisten keihäsurosten nahkaa leivinuunin lailla! Jopa pientä rusketusrajan kaltaista värimuutosta on tarkkasilmäisimmät jo saattaneet havaita punotuksen lomasta.

Tiistaina kuulanheittopaikalla käytiin rajua kamppailua kukin itseään vastaan ja ehkä vähän myös keskenäänkin, Lassin huijatessa itselleen sentin voiton pään yli eteen heitettävässä kuulanheittomuodossa neljän kilon rautapallolla. Lisäksi heitettiin pään yli taakse 5kilon kuulalla. Tulokset eivät vielä olleet ennätystasoa, mutta varsin lupauksia antavia. Omaa kilpailuaan kommuuniuroiden varjossa kävi duo Helsingin lyhyempi, mutta mitättömämpi yksilö Jani. Iltapäivällä Tuomas siirtyi Janin kanssa loikkapaikalle ottamaan takkiin tältä roomalaista patsasta muistuttavalta puutarhatontulta 3-tasaloikassa, vaikka Tuomas ennätystään parantelikin 5cm. Lassi väänsi salilla kessiä.

Keskiviikkona aamulla taas mentiin salille touhuamaan ja iltapäivällä Tuomas ja Lassi painuivat lenkkeilemään tuulisille rantakallioille frisbeekiekkojen kera. Keskiviikkona oli myös koko kommuuni trioolla hieronta päivä. Ensimmäisenä Jarin lauteille pääsi Tuukka, sitä seurasi Lassi ja illan päätteeksi vielä Tuomas. Tuukka kävi vielä iltapäivällä ensikertaa leikkausten jälkeen taas hieman keihästä sovittelemassa käteen ja nakkelemassa leirin ensimmäiset heitot. Torstaina olikin sitten edessä koko porukalla lepopäivä.

Lepopäivänä lähdettiin kahden auton voimin päättäväisinä kohti Algarve shopping ostoskeskusta ja isoa Nike kauppaa. Noh arvatahan sen saattaa kun nämä idiootit lähtevät ilman tarkkoja koordinaatteja ja karttaa suunnistamaan mututuntumalla niin eihän se ihan nappulaan voi mennä. Lopulta kahden tietullin läpi ajaneena ja noin 50km lenkin tehneenä löysimme ostoskeskukselle. Ihan vinkkinä voisimme todeta, että jos ajat Portugalissa harhaan vahingossa moottoritielle, niin älä nouse takaisin kääntyäksesi rampista, joka vie vielä suuremmalle moottoritielle. Tietulleista läpiajaminen aiheuttikin sitten pientä härdelliä, mutta lopulta kaikki järjestyi. Ostoskeskuksesta kaikille tarttui tavaraa mukaan, jonkin verran ja loppupäivää vietettiinkin sitten auringosta ja saunasta nauttien.

Perjantai oli Tuomaksella taas heittopäivä, Lassilla punttipäivä ja Tuukalla mikäs muukaan kuin kuntoutuspäivä. Aamupäivällä Tuomas teki herättelyt iltapäivän heittoon ja Lassi ylävartalopuntin. Tempauksessa liikkui jo varsin rajut sarjat, joka enteilee että mies alkaa olla ainakin tässä liikkeessä jo helposti ennätyskunnossa. Iltapäivällä Lassi lähti juoksemaan ja loikkimaan ja Tuomas heittopaikalle Janin ja Mikan kanssa. Leksan valvovan silmän alla paahtavassa kuumuudessa saatiin tehtyä kelpo heittoharjoitus ja kehitystä edelliseen heittoreeniin tuli muutama metri. Lassilta lainassa ollut piikkari oli Tuomakselle  liian pieni ja heittäminen meni vähän varomiseksi, koska tukeen törmätessä isovarvas löi hieman ikävästi kengän kärkeen. Illalla saatiin vielä päähänpisto Eikan, Lassin ja Tuomaksen toimesta lähteä käymään tervehtimässä noin 20min ajomatkan päässä Quarteirassa leireileviä suomalaistovereita Otto Ylöstaloa ja Lauri Hassia. Poikien kanssa istuttiin iltaa ja vaihdettiin kuulumisia noin tunnin verran ennen kuin lähdettiin paluumatkalle. Tuomas sai myös testata varsinkin ottelija ja pikajuoksupiireissä yleistyvää uutta hierontalaitetta, josta videopätkää alempana.

Tänään lauantaina Lassilla oli vuorossa heittoharjoitus ja Tuomaksella voima, Tuukan tehdessä aamulla salilla mitä pystyi ja illalla allasjumppaa Teon kanssa. Salilla Tuomas hakee ensimmäiset viikot terävyyttä pukeilta nostoilla ja korkeilla kyykyillä. Loppuleiristä olisi sitten tarkoitus lähteä ennätysromujen kimppuun. Lassi paukutti heittopaikalla jo melkoisia kaaria vaikka vauhtia ei viellä heitossa juurikaan ollut. Jos ja kun vain miehet ehjänä pysyy saatetaan leirillä nähdä jo varsin hyviä harjoitussiivuja!

Tällä kertaa siis näihin kuviin ja tunnelmiin!

 -Kommuunistit

Portugalin leirin alkutunnelmia!

Tervehdys taas rakkaat! Kommunoloidien portugalin leiri vuosimallia 2014 on pyörähtäny käyntiin ja aika kirjata lähtökohtia leirille. Leirien välissä Tuomas kävi vielä pyörähtämässä Kuortaneella liiton leirillä päättämässä kovan harjoitusjakson. Tuukka on taas palautunut kävelykuntoon leikkaustensa jäljiltä eikä tarvitse enää ulkopuolista apua elämiseensä. Eli harjoitukset ovat jatkuneet kuntoutuksen merkeissä. Lassi sai myös afrikan reissunsa jälkeen tehtyä hyvän harjoitusjakson, jonka loppuun kuitenkin sairasti noin viikon flunssan, tervehtyen kuitenkin ennen etelään lähtöä.

Leirille lähti kommuunin poikien lisäksi keihäänheittäjistä Teo Takala, Sini Kiiski, Mika Aalto sekä Helsingin kuumin keihäsduo ”pisteenä taivaalla” Eikka Pankkonen&Jani Lehtonen. Valmennus ja hierontaosastoa edustavat ensimmäiset kaksi viikkoa Leo Pusa ja Jari Kiiski.

Matkan helsinkin pojat starttasivat jo lauantai päivällä viettäen vauhdikkaan yön Amsterdamissa! Muu porukka lähti matkaan Su aamulla 5.30. Eilinen iltapäivä menikin hotelliin asettuessa ja kevyitä verryttelyharjoitteita suorittaessa matkaväsymyksen poistamiseksi. Illalla vielä osallistuttiin musavisaan hotellin aulassa, josta Tuukka pokkasi kakkossijan!

Tänään Tuomas marssi aamulla heittopaikalle, Tuukka kuntoutti paikkojaan ja Lassi kohenteli tehojaan salilla. Tällä kertaa heittopaikalta selvisi ekasta reenistä pois ehjä mies, mutta välineet petti. Tukijalkaan tuli viimeisessä heitossa jo sen verran painetta että kengän sisäreuna repesi 15cm matkalta. Alkoi siis tehokas selvittely mistä saada paikalle tutun mallin varapiikkari mahdollisimman nopeasti ja onneksi asia saatiin järjestymään noin puolen tunnin soittelulla ja vain yhteen heittoharjoitukseen täytyy lainata piikkaria Lassilta. Salin puolella Lassi nosteli jo varsin mukavia romuja mm. tempauksessa leirin ensimmäiseksi harjoitukseksi.

Iltapäivällä Tuomas ja Lassi tuhosivat helsinkiläisduon pingispöydän ääressä, josta Lassi siirtyi vuorostaan heittopaikalle ja Tuomas Eikan ja Janin kanssa salille hikoilemaan. Lassin tekeminen oli taas heittopaikalla varsin vakuttaavaa vaikka tehot vielä olikin todella matalat. Jos paikat vain sallivat saatetaan tällä leirillä nähdä jo melkoisen pitkiä kaaria!

Säät tällä on todella hellinyt nyt molempina päivinä ja yhtä mahtavaa keliä on luvattu myös tulevalle kahden viikon jaksolle. Tuukka saikin jo kokea auringon polttavuuden amatöörin elkein! Ei pilven pilveä näköpiirissä ja lämpöä noin 22 astetta. Kylä kelepoo!

T:kommuuni